Kaikki blogit puheenaiheesta Korko

Metsän koroton tuotto

Teollinen investointilaskelma käyttää korkoa kahteen tarkoitukseen: Ensinnäkin korko mittaa suunnitellun investoinnin tuottoa vertailuinvestointiin nähden ja toisaalta laskentakorolla säädetään aikaan sidottua riskiä.

Yksityinen omaa rahaansa käyttävä investoija pyrkii turvaamaan varansa painottamalla nopeita tuottoja. Korkea laskentakorko alentaa pitkäaikaistuottojen merkitystä mikä on usein järkevää koska tulevaisuutta on vaikea ennustaa.

koronkiskonta

https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005787350.html

Aokoinaan laitettiin miljoonia maksanut työryhmä tekemään melututkimusta, tulos oli että pihan puolella on vähempi melua kuin kadun puolella.

Orpo on kuulemma pannut työryhmän pohtimaan mistä ylivelkaantumisen raju kasvu johtuu.

Ennen koronkiskonta oli rikos, nykyisin se on laillista toimintaa, jutusta selviää että korko kattoa ei käytännössä ole, satojen ja tuhansien prosenttien korot on hyväksyttäviä meidän päättäjien mielestä.

Setelirahoitus halvaannutti demokraattisen valtion

Lauantaina 18.11 Yle kirjoitti, että vaikka laukaustakaan ammuttu, niin talouskriisistä johtuneen keskuspankkielvytyksen takia Suomen Pankin tase on yhtä huonossa kunnossa kuin viime sotien jälkeen. Tuolloin ongelma ratkaistiin devalvoimalla, tällä kertaa mitä luultavimmin mitätöimällä velkakirjat, tai jättämällä ne Suomen Pankin taseeseen ikuisiksi ajoiksi inflaation kompostoitavaksi.

Pikkurahoista ei ole kyse, Ylen mukaan:

Korko ja kasvupakko

Talousdemokraatit pitävät korkoa pankkien luomana ongelmana joka vaatii jatkuvaa velkaantumista. Kun pankki myöntää lainan, se luo tarvittavan rahamäärän. Kun asikakas maksaa lainan pois, raha tuhoutuu mutta korko elää, kerrotaan. Näin on eräässä tapauksessa. Ensinnäkin inflaatio on nolla, korko on positiivinen ja pankkiiri ei käytä rahojaan syömiseen.

Tutkitaan tätä tilannetta. Sehän menee:

Mikä on hallituksemme kanta yksityiseen velkaantumiseen?

Kommentti: Suomesta on tullut ainutlaatuinen velka- ja verohelvetti (IS 9.8.2017) on suomalaiselta lehdistöltä harvinaisen suoraa puhetta:

"Suomessa valtio ja kunnat keräävät veroja pää märkinä, ja lainaa otetaan. Silti rahat eivät riitä hyvinvointivaltion pyörittämiseen."

Voisin lainata melkeinpä koko kirjoituksen tähän, sillä siitä ei löydy yhtään kappaletta jonka kanssa olisin eri mieltä, mutta sen sijaan kannustan lukemaan alkuperäisestä lähteestä.

Maailma velkasuossa - puhkeaako kupla?

Sattui silmiini tuore juttu Jyllands-Postenissa maailman velkautumisen tasosta ja kasvusta 2007 finanssikriisin jälkeen. Ohessa tiivistelmä jutusta ja keskeisiä velkaantumislukuja. Kyseessä on siis kokonaisvelka: valtioiden, elinkeinoelämän, finanssisektorin ja yksityishenkilöiden velkataakka vuoden 2016 lopussa  ja velan kasvu 2017 ensimmäisellä neljänneksellä  verrattuna viime vuoden vastaavaan.

Suomen Pankki huolestuu, entä sitten?

Suomen Pankki: Nyt menee hyvin, mutta rahoitusjärjestelmä on aiempaa haavoittuvampi (Yle 10.5.2017)

Miksi SP haluaa lannistaa, vastahan tässä on vuodesta 2008 nitkuteltu ja ensimmäiset valonsäteet alkavat vasta lämmittää risukasan pintaa?

Velallisen asemaa pitäisi parantaa ulosoton korkokatolla

Keskustelua seuranneena minulle on tullut tunne, että ihmiset päättävät syrjäytyä yhä pienempien ulosottosummien takia. Mikä järki on, että työikäiset ihmiset putoavat lopullisesti pois työelämästä vuoden tai kahden työtä vastaavien summien takia? Meillä on vakava syrjäytymistä ruokkiva ongelma, joka voitaisiin korjata sääntelyllä.

Paljonko pitäisi olla velkaa, ettei olisi mielekästä mennä enää töihin? Pienituloisella se voi olla jo 50000 tuhatta euroa, koska korot voivat helposti olla yli 500 euroa kuukaudessa.

Korko on tuhon vipu

 

Meille, jotka maksoimme aikoinaan 10-15 prosentin korkoa asuntolainastamme, korko on sinänsä käynyt ymmärrettäväksi ja luonnolliseksi asiaksi. Olen tarkistamassa käsityksiäni. 

Pääomalainasta perittävä korko, vaikka pienikin, on tuhoisa ilmiö. Sen automaattinen seuraus on inflaatio, koska jos lainarahalla hankittu reaaliomaisuus ei tuota tai kasva, olisi aika vähän järkeä hankkia mitään muutoin kuin omilla varoillaan. 

500 euron seteleistä luovutaan - entä sitten?

EKP esittää 500 euron seteleistä luopumista (TE 11.2.2016), ja sinänsä perustelu siitä, että niitä tarvitsevat vain rikolliset, on ihan järkevä. Tai olisi, jos tätä tosiasiaa ei olisi tiedetty jo kymmenen vuotta - eli kysymys kuuluu, että miksi juuri nyt?

Julkaise syötteitä